Vaalikoneet. ILTASANOMAT
Valtion pitää tukea yksityisautoilua harvaan asutuilla alueilla, joilla julkinen liikenne ei toimi. Täysin eri mieltä.
Yhteiskunnan kontolle on helppo ideoida kaikenlaisia uusia tukia. Tosiasia on kuitenkin se, että tukiviidakkomme on jo nyt niin suuri, ettei sitä pidä enää yhtään laajentaa. Toki harvaan asutulla seudulla liikenteestä tulee ihmisille lisää kuluja, mutta toisaalta myös kaupunkilaisilla on maaseutua suurempia kuluja, esimerkiksi asuminen, eikä kukaan ole esittänyt, että niitä pitäisi yhteiskunnan varoin lähteä tukemaan.
Polttomoottoriautojen käyttöä kaupunkien keskustoissa pitää rajoittaa. Täysin eri mieltä.
Suomen autokannasta valtaosa on polttomoottorikäyttöisiä. Kaikki niistä eivät suinkaan ole yhtä saastuttavia. Esimerkiksi euro6-koneet ovat kohtuullisen ympäristöystävällisiä ja kelpaavat Saksassakin taajama-ajoihin. Polttomoottorikiellon takana on ideologinen kuvitelma siitä, että jos niin tehdään, ihmiset vaihtavat sähköautoihin tai julkiseen tai kevyeen liikenteeseen. Autot ovat niin kalliita, että tuskin kukaan valtion tai kunnan määräyksestä vaihtaa toimivan autonsa toiseen. Kielto olisi epätasa-arvoinen ja todennäköisesti ohjaisi ihmiset pois keskustoista. Keskustan elinkeinoelämälle se ei tarkoittaisi hyvää. Ihmisille on luonnollista toimia helpoimman mukaan. Kun keskustat ruuhkautuvat liikaa, ihmiset kyllä löytävät julkisen ja kevyen liikenteen ilman polttomoottorikieltojakin.
Ilmastotoimet eivät saa johtaa autoilun hinnan nousuun. Täysin samaa mieltä.
Ilmastotoimien ja autoilun vastakkain asettelu on turhaa. Yhteiskunta kulkee pyörillä. Sen kallistuminen vaikuttaa negatiivisesti koko yhteiskuntaan. Liikenteen saastuttavuus vähenee hiljalleen autokannan sähköistyessä ja varsinkin suurten kaupunkien ruuhkien tehdessä julkisen ja kevyen liikenteen autoilua helpommaksi. Kehitystä on vaikea nopeuttaa valtion tai kuntien toimin. Mutta se tulee tapahtumaan. Samaan aikaan on välttämätöntä keskittyä mahdollisiin muihin ilmastotoimiin. Tuskin nekään toimivat niin nopeasti kuin toivotaan. Mutta jos ne käynnistävät vaikka hitaankin muutoksen kohti parempaa, ovat ne sen arvoisia.
Kotikunnassani pitää kieltää nastarenkaiden käyttö. Jokseenkin eri mieltä.
Nastat ovat suomalainen keksintö, jolla on pyritty tekemään talviliikenteestä turvallisempaa. Ne ovat ensisijainen vaihtoehto siellä, missä on paljon lunta ja jäätä. Eteläisen Suomen viimeaikaisten talvien aikana nastat eivät ole olleet välttämättömiä. Itse olen useiden vuosien ajan ilman ongelmia ajanut kitkarenkailla. Vaikka nastarenkaat kuluttavat tien pintaa ja aiheuttavat siten yhteiskunnalle kuluja, ovat ne edelleen turvallinen vaihtoehto, enkä siksi lähtisi niitä kieltämään.
Koulujen inkluusio on mennyt liian pitkälle. Erityisoppilaita pitäisi opettaa nykyistä enemmän erityisluokilla. Jokseenkin samaa mieltä.
Koulutuspoliittinen ajatus siitä, että lähtökohdista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista huolimatta kaikille pitää antaa samat oppimisen mahdollisuudet on sinällään hyvä. Mutta on ollut havaittavissa, että nykyään opetuksessa mennään heikoimpien ehdoilla, jolloin enemmän oppimista janoavat eivät saa kaipaamaansa tukea ja huomiota. Jos kaikille antaa pensselin ja paletin, ei kaikista silti tule Leonardoja, van Gogheja tai Picassoja. Jonkinlainen oire liiasta tasapäistämisestä lienee pisa-tulosten heikkeneminen. Mielestäni liian laajasta inkluusiosta on haittaa koko opetusjärjestelmälle ja olisi syytä miettiä miten parhaalla tavalla voidaan tukea eri tavoin lahjakkaita oppilaita. Tällöin myös erityisluokkien lisääminen on harkinnan arvoinen vaihtoehto.
Kotikuntani pitää käyttää nykyistä enemmän rahaa kouluruokaa. Ei samaa eikä eri mieltä.
Kouluruokailun määrärahat ovat ymmärtääkseni nykyisellään riittävällä tasolla, eikä suuria paineita niiden lisäämiseen ole ollut havaittavissa. Sen sijaan, jotta tarjottu ruoka olisi oppilaille mieluisaa eikä ruokahävikkejä tulisi, on syytä kuunnella oppilaiden näkemyksiä ruokalistoja laadittaessa.
Koulunuorisotyötä pitää lisätä kiusaamisen vähentämiseksi. Ei samaa eikä eri mieltä.
Kaarinassa on kiusaamistapausten seurauksena laadittu suunnitelma lasten suojelemiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Keskeisenä ajatuksena kiusaamista ehkäisevässä työssä on se, että toiminnan perusta on toimintakulttuurissa, yhteisöllisyyden rakentamisessa sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittamisessa. Tarkemmin ohjelmaan voi tutustua Kaarinan kotisivuilla. Mikäli kaupungin nykyisille nuorisotyöntekijöille voidaan osoittaa tehtäviä myös koulussa, voi se yhdessä yhteisön muiden aikuisten kanssa olla tukemassa yhteisöllisyyden kasvua ja samalla vähentää kiusaamisen riskiä.
Afrikan tähti – peli kuuluu päiväkoteihin ja esikouluihin. Täysin samaa mieltä.
Julkisuudessa käytävä keskustelu Afrikan tähdestä ilmentää hyvin nykyistä yhteiskunnallista keskustelukulttuuria, jossa melkein kuka vaan voi loukkaantua melkein mistä vaan ja edellyttää että yhteiskunta ryhtyy hänen näkemystensä mukaisiin sensurointitoimenpiteisiin. Afrikan tähteä on vaikea nähdä etnisenä salaliittona, jonka perimmäisenä tehtävä on opettaa lapsille ja nuorille rasistista maailmankuvaa. Olen pelannut sitä lapsena ja pelaan lastenlasteni kanssa. Kyllä koko huomio on siinä, kuka onnellinen löytää Afrikan tähden ja saa sen kuljetettua maaliin. Verrattuna aikamme väkivaltaa tihkuviin videopeleihin, Afrikan tähti on varsin viaton ja ennen muuta kiehtova peli.
Painotettua opetusta pitää vähentää, jotta koulushoppailu ja koulujen eriytyminen saadaan kuriin. Jokseenkin eri mieltä.
Painotettu opetus, esimerkiksi liikunta- tai musiikkiluokat, ovat tärkeitä tukiessaan nuoria heitä erityisesti kiinnostavissa oppiaineissa. Parhaimmillaan opetus voi auttaa nuoria elämänuran valinnassa, tai jatkamaan mielenkiintoisen harrastuksen parissa läpi elämän. Painotetun opetuksen vähentäminen olisi karhunpalvelus niin urheilulle kuin kulttuurillekin. Painotetulla opetuksella on tärkeä rooli opetuksen kokonaisuudessa, eikä sen määrää tule leikata.
Kouluissa ja päiväkodeissa pitää tarjota vähemmän liharuokaa. Ei samaa eikä eri mieltä.
En tiedä, miten paljon lihaa kunnan järjestämissä ruokailuissa nyt käytetään, joten en pysty sanomaan pitäisikö sitä vähentää vai lisätä. Itse kannatan mahdollisimman monipuolista tarjontaa, johon sisältyy niin kasvi- liha- kuin viljaperusteisiakin aterioita.
Kotikuntani pitää maksaa syntyneestä lapsesta kertaluontoinen vauvaraha, jotta kuntaan saadaan lisää lapsiperheitä. Täysin eri mieltä.
Muuttovoitoisena kuntana Kaarinan asukasluku, myös lapsiluku, on jatkuvassa kasvussa, emmekä tarvitse vauvarahan kaltaisia houkuttimia lapsimäärän lisäämiseksi. Vauvarahaa suurempi merkitys on onnistuneella kaavoituksella ja lapsiperheiden monipuolisilla ja laadukkailla palveluilla. Tähän Kaarina pyrkii muun muassa massiivisella koulujen ja päiväkotien uudisrakentamisella. Kaarinaan muutetaan, koska Kaarina on lapsiperheille paras paikka asua.
Työvoimapalveluiden siirto TE-keskuksilta kunnille parantaa kotikuntani elinvoimaa. Jokseenkin samaa mieltä.
Työvoimapalvelut ovat uudessa muodossa toimineet vasta muutaman kuukauden, eikä lopullisia johtopäätöksiä sen onnistumisesta voida vielä vetää. Uuden yksikön ilmapiiri on kuitenkin onnistumiseen nähden positiivinen, joten luotan siihen, että palvelujen siirto lähemmäs asiakkaita pystyy tavoitteiden mukaisesti parantaman myös Kaarinan elinvoimaa.
Itä-Suomea pitää tukea muiden alueiden kustannuksella Venäjän hyökkäyssodan seurausten vuoksi. Ei samaa eikä eri mieltä.
Kysymys liittyy valtakunnanpolitiikkaan, johon kunnilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Valtionosuusjärjestelmä pystyy huomioimaan kuntien erilaiset tarpeet. Jos Itä-Suomi vaatii erityistä huomiota, tulee valtion se hoitaa valtionosuusjärjestelmän kautta.
Kuntien tuulivoimasta saamat kiinteistöverotuotot pitää tasata muiden kuntien kesken. Täysin eri mieltä.
Asiasta keskustellaan parhaillaan valtakunnallisella tasolla, eikä selvää näkemystä tulevaisuuden jakoperiaatteista vielä ole olemassa. Tosiasia on, että kunnat kilpailevat keskenään löytääkseen hyviä veronmaksajia. Toiset ovat onnistuneet saamaan merkittävää teollisuutta. Toiset muita lähteitä, kuten tuulivoimaa. Mikäli kunnat joutuisivat luovuttamaan itselleen merkittävät tuotot tai merkittävän osan siitä, valtion kassaan, voisi se vähentää kuntien pyrkimyksiä saada uutta teollista toimintaa alueelleen.
Kotikunnassani on leikattava ennemmin menoja kuin kiristettävä veroja talouden vakauttamiseksi. Jokseenkin samaa mieltä.
Hyvää tarkoittaen on rakennettu yhteiskunta, jonka julkisiin ja sosiaalipalveluihin meillä ei nykyisessä taloustilanteessa ole varaa. Siksi tätä kokonaisuutta on pakko pyrkiä karsimaan. Koska saavutettuihin etuihin on totuttu, on niistä luopuminen hyvin vaikeaa. Ongelmana on myös se, että leikkausten tulisi kohdistua niin, ettei heikoimmassa asemassa olevien tilanne muutu mahdottomaksi. Kokonaisveroasteemme on jo nyt niin korkea, että sitä ei enää voi lisätä aiheuttamatta ongelmia sekä kansalaisille että yrityksille. Suo siellä vetelä täällä. Mutta koska perussyy on liian kalliiksi paisunut julkinen sektori laajoine sosiaalipalveluineen on siihen puututtava.
Uskon, että kuntani on elinkelpoinen itsenäisenä jatkossakin. Täysin samaa mieltä.
Kaarinan taloutta vuosia seurattuani olen varma siitä, että se on kestävällä pohjalla. Kyllä Kaarina tulevaisuudessakin säilyy itsenäisenä kuntana.
Kotikuntani tulee paikata kassaansa kiinteistöveroluokkien nostolla. Täysin eri mieltä.
Asumisen kulut ovat jo nykyisellään niin korkeat, ettei niitä tule kiinteistöverojen korotuksella entisestään nostaa.
Vanhojen asuntojen purkamisesta pitää maksaa romutuspalkkio. Jokseenkin eri mieltä.
Jotta voisi vastata pitäisi tietää, millaisia asuntoja kysymyksellä tarkoitetaan. On olemassa erilaisia vanhoja asuntoja. Suurin osa vanhoista rakennuksista on mahdollista remontoida. Itse asun yli 100 vuotta vanhassa suojelumerkinnällä varustetussa puutalossa, joka ei tunnu missään määrin romutuskohteelta. Voi olla, että joissain elementtikauden alun kerrostaloissa remontoiminen ei enää ole taloudellisesti kannattavaa ja ne on järkevää korvata uusilla. Silloin rakentaja hoitaa purun, joskin purkukustannukset sitten siirtyvät uuden rakennuksen hintaan.
Paras keino estää slummiutumista on kaavoittaa samalla alueelle omistus- ja vuokra-asuntoja. Jokseenkin samaa mieltä.
Kunta voi kaavoituksella pyrkiä ohjaamaan rakennuskannan kehittymistä niin, ettei se edistäisi segrekaatiota. Toisaalta, vaikka kaupunki olisi tehnyt voitavansa, ratkaisevat ihmiset kuitenkin itse minne muuttavat.
Ympäristö pitää asettaa kotikunnassani talouskasvun ja työpaikkojen edelle. Ei samaa eikä eri mieltä.
Ei joko tai vaan sekä että. Onnistuneella kaavoituksella voidaan mahdollistaa sekä ympäristöstä huolehtiminen, että talouden ja liike-elämän tarpeet. Kaarina on alueeltaan riittävän suuri, jotta molemmat tarpeet voidaan hyvin huomioida.
Kuntaani ei pidä rakentaa tuulivoimaa, sillä se rasittaa luontoa ja tuhoaa mökkimaiseman. Jokseenkin eri mieltä
Kaarinan osalta kysymys ei ole ajankohtainen. Asiaa on pohdittu, mutta yhdyskuntarakenne on niin tiivis, ettei luontevia paikkoja tuulivoimalle ole tarjolla.
Susien kaatoluvista pitäisi päättää kunnissa ja harventaa alueilla, joilla sudet liikkuvat asutuksen lähellä. Ei samaa eikä eri mieltä.
Susi, kuten muutkin suurpedot, ilves ja Turussa jopa ahma, ovat helpon ravinnon, peurat ja kauriit, perässä ilmestyneet asutuksen lähelle. Ruskolla muun muassa on aivan asutuksen lähistöllä löytynyt pedon raatelemaa riistaa. Vaikka pedoista ei toistaiseksi ole ollut vaaraa ihmisille, aiheuttavat ne kuitenkin aiheellista pelkoa, jonka vuoksi on tarpeen ryhtyä toimiin niiden poistamiseksi asutuksen läheltä. Koska en ole metsästäjä, enkä tunne riittävästi alaa, en osaa vahvasti ottaa kantaa siihen, kenen tehtävä on mahdollisten kaatolupien myöntäminen. Jotenkin tuntuu, että valtakunnallisesti koko kannasta huolehtiminen olisi kuitenkin varmempaa kuin paikallisesti asioista päättämällä.
Kotikuntaani pitää houkutella maahanmuuttajia aktiivisesti. Jokseenkin eri mieltä.
Kaarinan tulee olla avoin kaikille kaupunkiin haluaville. En kuitenkaan näe mitään syytä, miksi maahanmuuttajia pitäisi kaupunkiin houkutella sen enempää kuin muitakaan muuttajia.
Maahanmuuttajien kotouttaminen on epäonnistunut kotikunnassani. Ei samaa eikä eri mieltä.
En tunne asiaa riittävästi, voidakseni ottaa siihen kantaa. Tiedän kuitenkin, että kotouttamista kaupungissamme tehdään aktiivisesti. Kotouttaminen sinällään on keskeisen tärkeää, jotta maahanmuuttajat saadaan integroitua osaksi kaupungin väestöä ja yhteiskuntaamme.
Englannin kielen käyttöä kuntapalveluissa ja kouluissa on lisättävä. Jokseenkin eri mieltä.
Suomessa asuttaessa on oleellista, että käytämme molempia kotimaisia kieliämme, suomea ja ruotsia. Laadukkaalla kotouttamisella myös muualta tänne tulleet voivat oppia hyödyntämään kuntapalveluita kotimaisilla kielillämme. Joskin englanti voi olla hyvä apuväline ymmärretyksi tulemiseen, on sen käyttöä syytä rajoittaa vain niihin tilanteisiin, joissa muuta tapaa kommunikaatioon ei ole olemassa. Määrätietoisesti sen käyttöä ei kuitenkaan tule lisätä niin, että se syrjäyttäisi kotimaiset kielemme.