Vaalikoneet. MTV
1. Progressio pitää ulottaa myös kuntaveroon. Täysin eri mieltä.
Progressiivisen verotuksen tarkoituksena on tulonsiirto maksukykyisemmiltä vähemmän maksukykyisille. Progressiivisen verotuksen suurena ongelmana koen sen yrittäjyyttä latistavan vaikutuksen. Mitä enemmän yrität, sitä suuremman osan tuloistasi joudut antamaan pois. Miksi siis yrittäisi. Nykyistä verojärjestelmää parempana pidän Virossa käytössä olevaa tasaveroa, jossa jokainen maksaa veroja saman prosentin mukaan. Tällöin yrittäminen kannattaa aina.
2. Kuntien pitää voida periä kiinteistöveroa nykyistä enemmän. Täysin eri mieltä.
Tavallisen kaupunkilaisen osalta kiinteistöveron korotus merkitsisi lisäkustannuksia jo muutoinkin kalliisiin asumiskustannuksiin. Siksi kiinteistöveroilla ei tule ryhtyä paikkaamaan kaupungin kassaa. Asumiskustannusten nousun kannalta onkin hyvä, että kiinteistöveron minimi- ja maksimimäärät määritellään laissa.
3. Valtion pitää useammin käyttää oikeuttaan pakottaa taloudellisesti heikkoja kuntia kuntaliitoksiin. Täysin eri mieltä.
Suomalaiseen järjestelmään kuuluu kuntien vahva itsehallinto. Silloinkin, kun kunnan taloudelliset resurssit eivät näytä riittävän itsenäisenä kuntana jatkamiseen, on kunnan itse saatava päättää voiko se vielä saada taloutensa raiteilleen vai luopua itsenäisyydestään kuntaliitoksen avulla. Kun aloite kuntaliitoksesta tulee kunnalta itseltään, on se myös helpommin kuntalaisten hyväksyttävissä kuin valtion masinoima pakkoliitos.
4. Perheille pitää maksaa kuntalisää alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidon tukemiseksi. Jokseenkin eri mieltä.
Kaarinassa asiasta on taitettu peistä pitkään. Tällä hetkellä kaupunki ei myönnä Kaarina-lisäksi kutsuttua kotihoidon tuen kuntalisää. Ajatuksena on ollut, että kuntalisän avulla vanhemmat voisivat pitempään olla lastensa kanssa kotona. Omien lastenlasten elämää seurattuani olen kuitenkin voinut todeta, että nykyään valtaosa vanhemmista luottaa kunnan järjestämään päivähoitoon, jolloin mahdollinen tuki koskisi melko marginaalista ryhmää.
5. Oppilaiden etäopetus tulee sallia myös perusopetuksessa. Jokseenkin eri mieltä.
Koronavuodet osoittivat, että teknisesti on kyllä mahdollista antaa etäopetusta, mutta samalla oppilaat menettävät mahdollisuuden heille tärkeään yhteisöön. Etäopetusta voidaan harkita poikkeuksellisissa olosuhteissa, jolloin läsnäolo-opetuksen järjestäminen ei ole mahdollista. Muutoin oppilaiden työpaikka on heidän omassa työyhteisössään, koulussa.
6. Opettajille on maksettava yleistä linjaa korkeammat palkankorotukset. Jokseenkin eri mieltä.
Tämä kysymys on enemmänkin valtakunnallinen kuin kunnallinen. Julkisella sektorilla on paljon ammattiryhmiä, jotka hyvin perustein katsovat olevansa oikeutettuja muita suurempiin palkankorotuksiin. Yhden ammattiryhmän muita korkeammat palkankorotukset avaavat kuitenkin helposti pandoran lippaan, jonka seurauksena kaikki muutkin vaativat vähintään samaa, ellei sitten vielä enemmän. Taustaltani ay-ihmisenä pidän tärkeänä palkkauksen ja työehtojen sopimista työ- ja virkaehtosopimuksin. Tällöin kokonaisuus pysyy hallinnassa.
7. Kouluihin tarvitaan erityisluokkia inkluusion sijaan. Jokseenkin samaa mieltä.
Koulutuspoliittinen ajatus siitä, että lähtökohdista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista huolimatta kaikille pitää antaa samat oppimisen mahdollisuudet on sinällään hyvä. Mutta on ollut havaittavissa, että nykyään opetuksessa mennään heikoimpien ehdoilla, jolloin enemmän oppimista janoavat eivät saa kaipaamaansa tukea ja huomiota. Jos kaikille antaa pensselin ja paletin, ei kaikista silti tule Leonardoja, van Gogheja tai Picassoja. Jonkinlainen oire liiasta tasapäistämisestä lienee pisa-tulosten heikkeneminen. Mielestäni liian laajasta inkluusiosta on haittaa koko opetusjärjestelmälle ja olisi syytä miettiä miten parhaalla tavalla voidaan tukea eri tavoin lahjakkaita oppilaita. Tällöin myös erityisluokkien lisääminen on harkinnan arvoinen vaihtoehto.
8. Työllisyyspalveluiden siirto TE-toimistoilta kunnille oli oikea päätös. Jokseenkin samaa mieltä.
Työvoimapalvelut ovat uudessa muodossa toimineet vasta muutaman kuukauden, eikä lopullisia johtopäätöksiä sen onnistumisesta voida vielä vetää. Uuden yksikön ilmapiiri on kuitenkin onnistumiseen nähden positiivinen, joten luotan siihen, että palvelujen siirto lähemmäs asiakkaita saavuttaa sille asetetut tavoitteet, jolloin päätös siirrosta oli oikea.
9. Kirjastojen käyttäjiltä pitää periä asiakasmaksu. Täysin eri mieltä.
Kirjasto on perinteisesti ollut kuntalaisille maksuton palvelu. Tästä periaatteesta ei tule tinkiä. Erityisesti nykyään, jolloin lukutaito ja lukuharrastus ovat nuorison parissa vähenemässä, on tärkeää, että kirjaston maksuttomat palvelut voivat houkutella heitä kirjojen ääreen.
10. Vapaa-ajan palveluissa kuntani tulee suosia kulttuuria liikunnan sijasta. Jokseenkin eri mieltä.
Vapaa-ajan palveluissa ei pidä lähteä vastakkainasetteluun. Sekä kulttuuri että liikunta ovat tärkeitä ja niiden tarpeet tulee käytössä olevan kokonaismäärärahan puitteissa huomioida omista lähtökohdistaan lähtien.
11. Lähiluonnon suojelun on oltava tärkein kuntani kaavoitusta ohjaava tekijä. Jokseenkin samaa mieltä.
Kaarina tarjoaa asukkailleen runsaasti mahdollisuuksia lähiluonnossa liikkumiseen. Väljä ja vehreä ilme ovat yksi Kaarinan monista vetovoimatekijöistä. Tästä on hyvä pitää kiinni jatkossakin. Onnistuneella kaavoituksella voidaan mahdollistaa sekä ympäristöstä huolehtiminen, että asumisen, talouden ja liike-elämän tarpeet. Kaarina on alueeltaan riittävän suuri, jotta kaikkien tarpeet voidaan hyvin huomioida.
12. Kunnan velvollisuus rakentaa latauspisteitä sähköautoille pitää poistaa. Täysin samaa mieltä.
Ilmastopoliittisista syistä sähköautoilu on haluttu ottaa valtion erityiseen suojelukseen. Valtion ja kuntien pyrkimykset hiilineutraalisuuteen ovat ymmärrettäviä, mutta yksityisautoilussa autoilun kustannukset tulee sälyttää käyttäjille. Ei kunnalle ole määrätty pakkoa pensa-asemienkaan rakentamiseen. Tällä hetkellä latauspisteiden määrä lisääntyy sähköautojen määrään nähden riittävää vauhtia muun muassa kauppaketjujen, huolto-asemien ja vastaavien yksityisten tahojen toimesta.
13. Kuntani pitää huolehtia, että sen kaikilla asuinalueilla on mahdollista asua tulotasosta riippumatta. Jokseenkin eri mieltä.
Kunta voi kaavoituksella pyrkiä ohjaamaan rakennuskannan kehittymistä niin, ettei se edistäisi segrekaatiota. Toisaalta, vaikka kaupunki olisi tehnyt voitavansa, ratkaisevat ihmiset kuitenkin itse minne muuttavat.
14. Kuntani on lisättävä määrärahoja kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen. En osaa sanoa.
Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne pakottaa pohtimaan myös yhteiskunnan kannalta keskeisen infran suojelua. Valmiussuunnittelua tehdään myös Kaarinassa. En kuitenkaan osaa sanoa, pitäisikö määrärahoja lisätä, koska valmiussuunnittelusta vastaavien virkamiesten suunnalta sen kaltaisia määrärahaesityksiä ei ole tehty.
15. Kunnan tulee edistää yksityisautoilun sujumista alueellaan. Täysin samaa mieltä.
Alueeltaan laaja Kaarina kattaa useamman toisistaan etäällä olevan keskuksen sekä joukon haja-asutusalueita. Vaikka julkista liikennettä on pyritty kehittämään, sen avulla ei voida riittävästi palvella kaupunkilaisten liikkumisen tarvetta. Huomattavan suurelle osalle auto on liikkumisen kannalta välttämätön väline. Siksi on tärkeää, että vaikka kunta panostaa mahdollisuuksiensa mukaan julkiseen ja kevyeen liikenteeseen, se myös huolehtii sujuvasta yksityisautoilusta alueellaan.
16. Koulujen juhlissa on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä. Täysin samaa mieltä.
Kristinusko on oleellinen osa kansallista kulttuuriperintöämme ja edelleen valtaosa kansastamme kuuluu kristillisten kirkkojen jäsenyyteen. Uskontojen vastaisen vähemmistön mukaan heitä loukkaa, jos Jeesus tai Jumala mainitaan. Samalla ei ymmärretä, että niiden mainitsemattomuus loukkaa suurta enemmistöä. Jokainen vähäinenkin kristillinen elementti halutaan nähdä uskonnon harjoittamisena ja poistetaan. Suvivirsi vaiennetaan kevätjuhlista, Jeesus-lapsi, korvataan tontuilla ja joulupukeilla, klassisessa musiikissa nähdään kristillisyyden pakkosyöttämisen vaara. Uskonnoilla on maailmassa edelleen hyvin merkittävä asema. Vaientamisen sijaan kouluissa olisi syytä pitää esillä niin kristinuskon, kuin muidenkin uskontojen arvoja ja näkemyksiä, juhlia ja perinteitä. Vain avoin suhtautuminen erilaisiin kulttuuriperintöihin antaa parhaat eväät elämän ja ihmisten erilaisten arvomaailmojen ymmärtämiseen.
17. Kuntani tulee liputtaa pride-viikon kunniaksi. Täysin eri mieltä.
Kaarinan vuonna 2023 vahvistetun liputussäännön mukaan Kaarina liputtaa pääsääntöisesti vain Suomen lipulla. Päätöksen mukaan kaupunki ei järjestä yksittäisten teematapahtumien liputusta, joskin nämä voidaan huomioida tapauskohtaisesti muulla tavoin. Pidän ratkaisua oikeana. Mikäli kaupunki ryhtyisi liputtamaan yhden tapahtuman merkeissä, olisi sen periaatteessa suostuttava kaikkien muidenkin tahojen vastaaviin pyyntöihin. Liputussääntöön ja näkemykseeni ei sisälly kannanottoa itse pride-asiaan, sillä kaupunki on kyllä huomioinut pride-viikon muun muassa Kaarina-talon värityksellä.
18. Kouluissa tulee olla vähintään yksi kasvisruokapäivä viikossa. Jokseenkin samaa mieltä.
Kannatan mahdollisimman monipuolista tarjontaa, johon sisältyy niin kasvi- liha- kuin viljaperusteisiakin aterioita. Kasvisruokapäivä ei itse asiassa vallan uusi keksintö ole. Viisikymmentäluvulla kansakoulua käydessäni torstai oli hernekeittopäivä pannukakkuineen ja vaikka se muutamine jauhelihapaloineen ei ehkä ihan vastaa nykyistä puhdasoppista kasvisruokaa, niin varsin lähellä se sitä kuitenkin oli.