Vaalikoneet. TURUN SANOMAT
1. Ei haittaa, että jotkut ryhmät ovat yhteiskunnassa paremmassa taloudellisessa asemassa kuin toiset. Samaa mieltä.
Hyväksyn tuloerot, koska ne kuuluvat yhteiskuntamme olemukseen. Kysymyksenasettelun mukaisten syiden ohella ne useimmiten perustuvat enemmänkin vastuun määrään tai yrittäjyyden mukanaan tuomiin riskeihin ja onnistumisiin. Ymmärtääkseni Suomessa tuloerot suuressa mittakaavassa ovat melko maltillisia, vaikka mukaan mahtuu myös joukko todella suurituloisia.
2. Jos rahat meinaavat loppua, mieluummin nostetaan veroja kuin karsitaan palveluita. Eri mieltä.
Hyvää tarkoittaen on rakennettu yhteiskunta, jonka julkisiin ja sosiaalipalveluihin meillä ei nykyisessä taloustilanteessa ole varaa. Siksi tätä kokonaisuutta on pakko pyrkiä karsimaan. Koska saavutettuihin etuihin on totuttu, on niistä luopuminen hyvin vaikeaa. Ongelmana on myös se, että leikkausten tulisi kohdistua niin, ettei heikoimmassa asemassa olevien tilanne muutu mahdottomaksi. Kokonaisveroasteemme on jo nyt niin korkea, että sitä ei enää voi lisätä aiheuttamatta ongelmia sekä kansalaisille että yrityksille. Suo siellä vetelä täällä. Mutta koska perussyy on liian kalliiksi paisunut julkinen sektori laajoine sosiaalipalveluineen on siihen puututtava.
3. Sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Samaa mieltä.
Kromosomiperusteisia biologisia sukupuolia on perinteisesti katsottu olevan vain kaksi. Nykyisin sukupuolikysymystä tulkitaan laajemmin. Intersukupuolisten, jotka eivät vastaa täysin mies-nais-jakoa lisäksi mm. sukupuoli-identiteettikokemukset lisäävät sukupuolien määrää. Siis biologisesti on olemassa nainen ja mies, mutta niiden rinnalla nähdään myös muita vaihtoehtoja. Pidän tärkeänä, että ihminen saa olla sukupuoleltaan se, mikä hän itse kokee olevansa.
4. Kristillisen kulttuuriperintömme pitää näkyä kouluissa nykyistä enemmän. Täysin samaa mieltä.
Kristinusko on oleellinen osa kansallista kulttuuriperintöämme ja edelleen valtaosa kansastamme kuuluu kristillisten kirkkojen jäsenyyteen. Kristinuskon (ja ylipäätään uskontojen) vastainen vähemmistö on pyrkinyt täysin poistamaan kristillisyyden koulujen maailmasta. Vähemmistön mukaan heitä loukkaa, jos Jeesus tai Jumala mainitaan. Jostain kumman syystä ei ymmärretä, että enemmistöä loukkaa, kun Jeesusta ja Jumalaa ei mainita. Köydenveto on saanut outoja piirteitä. Jokainen vähäinenkin kristillinen elementti nähdään uskonnon harjoittamisena, opetushallituksen ympäripyöreät ohjeet johdattavat seurauksien pelossa opettajia eliminoimaan kaikki vähänkään kristillisyyteen viittaava. Suvivirsi vaiennetaan kevätjuhlista. Joulun keskeinen elementti, Jeesus-lapsi, korvataan tontuilla ja joulupukeilla – sinänsä kummallista, kun hahmon taustalta löytyy kristillinen pyhimys! Jopa klassisessa musiikissa nähdään kristillisyyden pakkosyöttämisen vaara. Vähemmistön diktatuuri pyrkii riistämään enemmistöltä oikeuden omaan kulttuuriperimäänsä. Koska uskonnoilla on maailmassa edelleen hyvin merkittävä asema, olisi vaientamisen sijaan koulujen ohjelmassa pyrittävä pitämään esillä niin kristinuskon, kuin muidenkin uskontojen arvoja ja näkemyksiä, juhlia ja perinteitä. Vain avoin suhtautuminen erilaisiin kulttuuriperintöihin antaa parhaat eväät elämän ja ihmisten erilaisten arvomaailmojen ymmärtämiseen.
5. Keskustelu siitä, että tyttöjä ei saa kutsua tytöiksi ja poikia pojiksi, vain sekoittaa lasten päät. Täysin samaa mieltä.
Valtaosa tytöistä ja pojista kokee olevansa tyttöjä ja poikia. Antaa heidän olla tyttöjä ja poikia. Sukupuolineutraalien määritelmien käyttö kaikkien nuorten kohdalla niiden nuorten vuoksi, jotka eivät koe mahtuvansa perinteisiin määritelmiin, tuntuu hätävarjelun liioittelulta. Pidän tärkeänä, että ihminen saa olla sukupuoleltaan se, mikä hän itse kokee olevansa. Jos joku kokee olevansa tyttö - olkoon, tai poika - olkoon tai muunsukupuolinen - olkoon.
6. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvalla. Neutraali.
Julkista keskustelua seuratessa tuen saajat eivät pidä sitä helppona ja tuen kritisoijat pitävät. Itse en tunne asiaa riittävästi, voidakseni ottaa kantaa puoleen tai toiseen.
7. Suomen puolustukseen on laitettava lisää rahaa, vaikka se tapahtuisi muiden palveluiden kustannuksella. Samaa mieltä.
Euroopan ja samalla Suomen turvallisuustilanne muuttui ratkaisevasti Venäjän käynnistettyä perusteettoman hyökkäyssotansa Ukrainaan. Kolme vuotta myöhemmin tilanne näyttää enemmänkin pahenevan kuin parantuvan johtuen osittain USA:n uuden presidentin imperialistisista mielipiteistä ja ulkopoliittisesta arvaamattomuudesta. Vallitsevassa tilanteessa Suomella ei ole muuta mahdollisuutta, kuin vahvistaa puolustustaan. Ja se maksaa oman puolustuksen osalta ja osana Natoa. Kylmän sodan päättymisen ja liennytyksen tuoman rauhanomaisen rinnakkaiselon toivon jälkeen ajautuminen uusien sotien ja kohoavien rajamuurien aikaan on ollut minulle suuri henkilökohtainen pettymys. Toivon, että puolustautumisen hintaa ei tarvitsisi tehdä muiden palveluiden kustannuksella. Mutta, ellei puolustus ole kunnossa, voi olla, ettei niitä muitakaan totuttuja palveluja ole olemassa.
8. Ilmastotavoitteita voidaan sivuuttaa, jos sillä saadaan bensan hinta alas. Eri mieltä.
Joskin sähköautot ovat lisääntyneet, on liikenteemme kalustosta pääosa vielä polttomoottorikäyttöistä. Siksi on tärkeää, että polttoaineen hinta pysyy tasolla, joka mahdollistaa niin raskaan kuin kevyenkin autoliikenteen. Nykyisen hintatason kanssa on opittu elämään. Ilmastotavoitteiden ja polttoaineiden hinnan vastakkainasettelu on turhaa. Vaikkei liikenne muutu puhtaaksi päättäjien toivomassa aikataulussa, se kyllä muuttuu hiljalleen. Suurissa kaupungeissa julkinen ja kevyt liikenne kasvattavat suosiotaan, kun liiallinen henkilöautojen määrä tekee näillä liikkumisen omalla autolla liikkumista helpommaksi. Maaseudulla sen sijaan oman auton korvaaminen on vaikeampaa. Raskaan liikenteen siirtäminen rekoista raiteille ei sekään ole vallan helppoa. Vaikka tavoitteiden toteutuminen näyttäisi kaukaiselta, tulee niistä pitää kiinni. Ilman tavoitteita ei voi saavuttaa mitään. On sanottu, että Suomi on niin pieni osa maailmaa, ettei meidän ympäristöteoillamme maailmaa voida pelastaa. Varmaan niinkin. Pelkästään Pietarin kaupunki aivan naapurissa on väestöltään maamme luokkaa. Mutta, vaikka me emme voisi pelastaa koko maailmaa, niin voimme vaikuttaa siihen, millaisen Suomen jätämme lapsillemme. Olen ikäni liikkunut saaristossa ja nähnyt, miten kirkkaat vedet ovat samentuneet ja sinilevä valtaa meret vuosi vuodelta aikaisemmin. Tuskin pääsen enää näkemään lapsuuteni kirkkaita vesiä. Mutta jos toimenpiteemme käynnistävät vaikka hitaankin muutoksen kohti parempaa, ovat ne sen arvoisia.
9. On oikein, että kansalaiset ovat itse aiempaa enemmän vastuussa julkisten palveluidensa maksamisesta ja läheistensä hoivasta. Eri mieltä.
Progressiiviseen verotukseemme sisältyy lupaus siitä, että kun jokainen osallistuu yhteiskunnan kustannuksiin kantokykynsä mukaisesti, tarjoaa yhteiskunta jokaiselle yhdenmukaiset palvelut yhdenmukaisella hinnalla. Monia pulmia sisältävä sote-uudistus on nyt viemässä uskoa tähän periaatteeseen varsinkin vanhustenhoidon osalta. Muiden, vaikka terveyspalveluiden osalta, on perusteltua talouden niin vaatiessa, nostaa hintoja kohti yhteisesti sovittuja maksimihintoja. Vanhusten hoidossa sen sijaan ollaan ajautumassa tilanteeseen, joka ei ole hyväksyttävä. Samaan aikaan kun vanhusväestö suurten ikäluokkien ikääntyessä kasvaa huomattavasti, ollaan tarvittavaan hoitoon pääsyn kriteereitä nostamassa ja palveluverkostoa radikaalisti muuttamassa. Laitoshoitoa pyritään korvaamaan niin kutsutulla yhteisöllisellä asumisella ja hoitoon pääsyn kriteereitä nostetaan niin, että lähes jokainen kunnostaan riippumatta pystyy asumaan kotonaan. Tästä seuraa, että käytännössä vastuu apua tarvitsevan vanhuksen hoidosta siirtyy taloudellisine rasitteineen omaisille - puolisolle, jos sellainen on tai hän on siihen kykenevä tai lapsille, joilla on omakin elämä monine haasteineen hoidettavana. Yhteiskunnalle omaishoitoon turvautuminen on merkittävä säästökeino, koska omaishoidon tuet tai etuisuudet ovat vain murto-osa siitä, mitä hoito laitoksessa maksaisi. Moni ikääntyvä pelkää edessä olevia vuosiaan, eikä syyttä. Sitä on mahdotonta hyväksyä.
10. Mitään ei saa enää sanoa. Täysin samaa mieltä.
Kehitys on ollut mielenkiintoinen. Kun sosiaalinen media alkoi vallata viestintää, ei sanomisille paljon pidäkkeitä ollut. Nyt sitten on päädytty toiseen ääripäähän: aina löytyy joku joka loukkaantuu milloin mistäkin sanasta, eikä oikein kukaan uskalla enää sanoa mitään. Huonoa kehityksessä on se, että pelko vääristä sanoista ja ilmaisuista tappaa debatin – on parempi pitää mielipiteet ominaan, kuin puolustaa niitä oikeudessa. Hyvää se, että itsesensuurilla myös todelliset ylilyönnit vähenevät. Parempana vaihtoehtona pitäisin isoäitini (s. 1892) termiä sydämen sivistyksestä. Sydämen sivistys sallii reippaankin debatin, mutta, koska arvostaa myös toisinajattelijaa ja hänen mielipiteitään, pyrkii argumentoimaan omia näkemyksiään asiallisilla kommenteilla muita loukkaamatta.
11. Kunnan järjestämissä ruokailuissa pitää vähentää lihan kulutusta. Neutraali.
En tiedä, miten paljon lihaa kunnan järjestämissä ruokailuissa nyt käytetään, joten en pysty sanomaan pitäisikö sitä vähentää vai lisätä. Itse kannatan mahdollisimman monipuolista tarjontaa, johon sisältyy niin kasvi- liha- kuin viljaperusteisiakin aterioita.
12. Väkivaltaa kouluissa ehkäistään parhaiten lisäämällä kuria ja järjestystä. Neutraali.
Kasvavaan kouluväkivallan määrään ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisukeinoa. Tärkeää olisi päästä pureutumaan ilmiön juurisyihin, jotka tuskin ainakaan kaikilta osin johtuvat koulusta. Julkisessa keskustelussa on esiin nostettu muun muassa mulle kaikki heti kulttuuri, vanhemmuuden katoaminen, sosiaalisen median aiheuttama levottomuus tai videopelien väkivaltainen maailma. Monimutkaiseen ongelmaan tuskin löytyy yksinkertaista ratkaisua. Voidaan toki kurilla ja järjestyksellä jotain saada aikaan, jos kurilla tarkoitetaan yhteisistä pelisäännöistä sopimista ja niiden noudattamista ja järjestyksellä turvallista ja rauhallista työskentely-ympäristöä. Mutta kyllä eniten ongelmaan voidaan vaikuttaa tehokkaalla oppilashuollolla siitäkin huolimatta, että se sitoo merkittävästi sivistystoimen taloudellisia resursseja.
13. Kuntaani saa rakentaa pienydinvoimalan. Neutraali
Kysymys on varsin teoreettinen, koska pienydinvoimalamarkkinoita ei käytännössä vielä ole olemassa. Suhtautuminen ydinvoimaan on muuttunut ja vanhat vastustajatkin sen jo hyväksyvät sähköisen liikenteen nimiin vannoessaan. Sähkön tarve on kasvava ja tehokas päästötön tapa sen tuottamiseen on ydinvoima. Jännittyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on energiahuoltovarmuuden kannalta viisasta pyrkiä hajasijoittamaan energian tuotanto mahdollisimman laajalle. Mahdolliset pienydinvoimalat voivat olla hyvä osaratkaisu huoltovarmuutta etsittäessä. Teoriassa olen avoin mahdollisen yksikön sijoittamiseen Kaarinaan, mutta varsinaisesti siihen voin ottaa kantaa vasta, jos teoria joskus tulevaisuudessa muuttuu realismiksi.
14. Kuntaani voi ottaa lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Samaa mieltä.
Kaarinan kaupunki on sitoutunut vastaanottamaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita osana kotouttamisohjelmaansa sekä varmistamaan heidän sujuvan kotoutumisensa ja palvelujen saatavuuden. En näe mitään syytä, miksi tästä globaalin vastuunkannon periaatteesta olisi tulevaisuudessa syytä luopua.
15. Kulttuurista leikkaaminen on hyväksyttävää, koska on välttämättömämpiäkin rahoituskohteita. Eri mieltä.
Kulttuurista keskusteltaessa on syytä nähdä metsä puilta. Monipuolinen kulttuuri edistää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Monipuolinen kulttuuri tarjoaa asukkaille mahdollisuuksia kehittää taitojaan kulttuurin tuottajina ja nauttia toistensa tuotoksista. Kirjasto on kaupunkilaisten laajimmin käyttämä kulttuuripalvelu ja kaupungintalo kirjastoineen ja taidenäyttelyineen kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Ollakseen toimiva ja ajankohtainen, on tärkeää, että kirjaston on mahdollista jatkuvasti täydentää kokoelmiaan. Kulttuuriin kohdistettavat määrärahat ovat kunnan moniin muihin menoeriin verrattuna niin pieniä, ettei niiden leikkaamisella parhaillaan käynnissä ja edessä olevia investointeja pystytä rahoittamaan.
16. Kaarinan pitää jatkossa tehdä entistä vahvemmin yhteistyötä Turun kanssa muun muassa kaavoituksessa. Neutraali.
Turku on vain yksi, joskin suurin, Kaarinan naapureista. Kaarinalle on tärkeää tehdä yhteistyötä kaikkien kaupunkiseudun kuntien kanssa. Perinteisiä ja laajoja yhteistyömuotoja ovat muun muassa vesihuolto, jätevedenpuhdistamo ja yhteinen joukkoliikenne. Kaupunkiseudun yhteistyöryhmä, joka koostuu seudun kuntajohtajista ja johtavista politiikoista käsittelee yhteisiä asioita, muun muassa maankäytön, asumisen, liikenteen (MAL) seudullisia kehityshankkeita. Turun kanssa yhteisistä asioista on syytä neuvotella avoimesti silloin, kun se palvelee molempia osapuolia. Viimeisimmät neuvottelut uudesta, yhteisestä, uimahallista kariutuivat ja nyt asiasta käydään tunnusteluja Paraisten kanssa.
17. Kaarinan pitää sallia Turun kunnallisen asuntopalvelu TVT:n rakentaa lisää asuntoja Kaarinaan. Täysin eri mieltä.
Kaarinan kaupunki on rakentanut vuokra-asuntoja oman tarpeensa mukaan. TVT:n aggressiivista tuloa Kaarinan markkinoille ei katsottu hyvällä ja operaatio vähensi oleellisesti Kaarinan haluja neuvotella Turun kanssa mistään muustakaan asioista. TVT:llä on Turussa yli 11.000 vuokra-asuntoa ja uusia kohteita rakennetaan runsaasti muun muassa Kunnallissairaalantiellä ja Vähäheikkiläntiellä. Mielestäni TVT:lle riittää Turku ja Kaarina hoitaa oman tonttinsa. TVT:n mahdollisista yrityksistä rakentaa lisää asuntoja Kaarinaan seuraa kaupunkien välien tulehtuminen, joka voi vaikuttaa negatiivisesti muihin mahdollisesti esiin nouseviin yhteistyöprojekteihin.
18. Kaarinan pitää rakentaa oma uimahalli kaupungin rajojen sisälle. Täysin samaa mieltä.
Kaarinalaiset ovat runsaan puolen vuosisadan ajan saaneet käydä uimassa Kaarinan keskustassa sijaitsevassa uimahallissa. Nykyistä paikkaa pidetään hyvänä, vaikkei se Littoisten, Piikkiön tai Kuusiston vinkkelistä aivan lähellä olekaan. Kun uudesta yhteisestä hallista käytiin keskusteluja Turun kanssa, koettiin esitetty paikka Turun puolella Kaarinan kannalta huonona. Uuden hallin paikkaa nyt suunniteltaessa, tuntuu keskusta-alue parhaalta. Keskustaan sijoittamisella voidaan saada aikaan mittava liikuntatilojen keskittymä, johon uimahallin lisäksi kuuluvat Valkeavuoren uusi liikuntahalli ja keskusliikuntapuisto monine erilaisine palveluineen.
19. Pormestarimalli olisi kaupunginjohtajamallia toimivampi johtajamalli kotikunnasani. Eri mieltä.
Pidän nykyistä kaupunginjohtajamallia pormestarimallia parempana. Virkamiesjohdon etuna on jatkuvuus, jota pormestarimalli ei voi taata. Turussa pormestarisopimus on lukinnut kaupungin päätöksenteon vaalikaudeksi. Toki kaupungin kehittäminen vaalikauden aikana on silloin ennustettavissa, mutta mikäli vaalit muuttavat valtasuhteita oleellisesti, voi uusi pormestarisopimus poiketa oleellisesti edellisestä, mikä tekee päätöksenteosta kaupunkilaisten kannalta poukkoilevaa. Tietysti vaalitulos myös kaupunginjohtajamallissa muuttaa painotuksia, mutta ei ehkä aivan samassa määrin. Koen sen parempana vaihtoehtona.
20. Kaarina keskittyy liikaa ydinkeskustan, Kanta-Kaarinan, kehittämiseen. Täysin eri mieltä.
Kaarinan keskusta on viime vuosien runsaan rakentamisen ansiosta muuttunut Paraisten tienristeyksestä aivan oikeaksi kaupungin keskustaajamaksi. On rakennettu muun muassa Kaarina-talo, runsaasti kerrostaloja, Hovirinnan ja Valkeavuoren koulukeskukset. Ja se on hyvä. Kun vielä saadaan valmiiksi torialue, niin voidaan kehitykseen olla tyytyväisiä. Mutta ei muutakaan Kaarinaa ole unohdettu. Littoisissa on runsaasti omakotitonttitarjontaa ja Nunnaan on rakentunut suuri lähiö, Ala-Lemuun on tulossa uutta asuntokantaa ja Torppalan ekokylän suunnittelu jatkuu eikä Piikkiötäkään ole kaavoituksessa unohdettu. Näkemykseni mukaan, joskin painopistealue on parhaillaan keskustassa, samaan aikaan kehitetään koko Kaarinaa.