Vaalikoneet. YLE
YLE
Vaalilupaus 1: Vahva talous takaa laadukkaat palvelut.
Vaalilupaus 2: Hyvinvoinnin edistäminen pitää seniorikansalaiset mukana pitempään.
Vaalilupaus 3: Panostukset sivistykseen ovat panostuksia tulevaisuuteen.
1. Pienten koulujen lakkauttaminen on perusteltua säästösyistä. Jokseenkin eri mieltä.
On totta, että pienet koulut ovat oppilaskohtaisilta kustannuksiltaan suuria kalliimpia. Mutta toisaalta ne voivat tarjota innostavan ja turvallisen oppimisympäristön, jossa jokainen oppilas kokee kuuluvansa yhteisöön. Pienten koulujen yhteisöllistä merkitystä korostaa sekin, että, kun niiden asemasta keskustellaan, nousevat perheet niitä poikkeuksetta puolustamaan. Mikäli oppilasmäärä kuitenkin vähenee oleellisesti, on perusteltua pohtia myös sitä, onko koulun jatkaminen pedagogisista syistä enää järkevää.
2. Kunnassani tulisi tarjota mahdollisuus opiskella ruotsin kieltä suomenkielisissä kouluissa jo ennen peruskoulujen kuudetta luokkaa. Jokseenkin samaa mieltä.
Kaarinassa ruotsin kielen opiskeluun on olemassa hyvät mahdollisuudet. Ensimmäisellä luokalla voidaan A1-kieleksi valita englanti tai ruotsi. Neljännellä luokalla on mahdollisuus aloittaa vapaaehtoisen toisen kielen opiskelu, jossa ruotsi on yhtenä vaihtoehtona. Kaikille yhteinen toisen kotimaisen kielen opiskelu alkaa kysymyksen mukaisesti kuudennella luokalla. Åbo Akademissa opiskelleena pidän ruotsin kielen osaamista tärkeänä. On hyvä, että sen opiskeluun on Kaarinassa hyvät mahdollisuudet koko peruskoulun ajan.
3. Kuntani tulisi asettaa yläraja peruskoulun opetusryhmien koolle. Jokseenkin eri mieltä.
Sopivan kokoiset, kohtuullisen pienet ryhmät, tukevat tutkimusten mukaan oppimista parhaiten. Kiinteää, tarkkaa, ryhmäkokoa tai edes sen ylärajaa en kuitenkaan lähtisi asettamaan, koska optimaalisen koon määrittämiseen vaikuttavat kovinkin monet asiat, kuten vaikka oppilaiden henkilökohtaiset ominaisuudet. Uskon, että Kaarinan ammattitaitoinen sivistystoimi pystyy muodostamaan oppimisen kannalta optimaaliset opetusryhmät ilman kiveen hakattuja oppilasmääriä.
4. Kouluissa ja päiväkodeissa pitää vähentää liharuoan tarjoamista. Jokseenkin eri mieltä.
En tiedä, miten paljon lihaa kunnan järjestämissä ruokailuissa nyt käytetään, joten en pysty sanomaan pitäisikö sitä vähentää vai lisätä. Itse kannatan mahdollisimman monipuolista tarjontaa, johon sisältyy niin kasvi- liha- kuin viljaperusteisiakin aterioita.
5. Kunnan pitää tukea rahallisesti alle 3-vuotiaiden lasten hoitamista kotona. Jokseenkin eri mieltä.
Kaarinassa asiasta on taitettu peistä pitkään. Tällä hetkellä kaupunki ei myönnä Kaarina-lisäksi kutsuttua kotihoidon tuen kuntalisää. Ajatuksena on ollut, että kuntalisän avulla vanhemmat voisivat pitempään olla lastensa kanssa kotona. Omien lastenlasten elämää seurattuani olen kuitenkin voinut todeta, että nykyään valtaosa vanhemmista luottaa kunnan järjestämään päivähoitoon, jolloin mahdollinen tuki koskisi melko marginaalista ryhmää.
6. Koulun on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä. Täysin samaa mieltä.
Kristinusko on oleellinen osa kansallista kulttuuriperintöämme ja edelleen valtaosa kansastamme kuuluu kristillisten kirkkojen jäsenyyteen. Uskontojen vastaisen vähemmistön mukaan heitä loukkaa, jos Jeesus tai Jumala mainitaan. Samalla ei ymmärretä, että niiden mainitsemattomuus loukkaa suurta enemmistöä. Jokainen vähäinenkin kristillinen elementti halutaan nähdä uskonnon harjoittamisena ja poistetaan. Suvivirsi vaiennetaan kevätjuhlista, Jeesus-lapsi, korvataan tontuilla ja joulupukeilla, klassisessa musiikissa nähdään kristillisyyden pakkosyöttämisen vaara. Uskonnoilla on maailmassa edelleen hyvin merkittävä asema. Vaientamisen sijaan kouluissa olisi syytä pitää esillä niin kristinuskon, kuin muidenkin uskontojen arvoja ja näkemyksiä, juhlia ja perinteitä. Vain avoin suhtautuminen erilaisiin kulttuuriperintöihin antaa parhaat eväät elämän ja ihmisten erilaisten arvomaailmojen ymmärtämiseen.
7. Kuntaani pitää houkutella asukkaita vauvarahalla. Täysin eri mieltä.
Muuttovoitoisena kuntana Kaarinan asukasluku, myös lapsiluku, on jatkuvassa kasvussa, emmekä tarvitse vauvarahan kaltaisia houkuttimia lapsimäärän lisäämiseksi. Vauvarahaa suurempi merkitys on onnistuneella kaavoituksella ja lapsiperheiden monipuolisilla ja laadukkailla palveluilla. Tähän Kaarina pyrkii muun muassa massiivisella koulujen ja päiväkotien uudisrakentamisella. Kaarinaan muutetaan, koska Kaarina on lapsiperheille paras paikka asua.
8. Jos kunnan tuloja ja menoja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja leikkaamalla kuin veroja korottamalla. Jokseenkin samaa mieltä.
Hyvää tarkoittaen on rakennettu yhteiskunta, jonka julkisiin ja sosiaalipalveluihin meillä ei nykyisessä taloustilanteessa ole varaa. Siksi tätä kokonaisuutta on pakko pyrkiä karsimaan. Koska saavutettuihin etuihin on totuttu, on niistä luopuminen hyvin vaikeaa. Ongelmana on myös se, että leikkausten tulisi kohdistua niin, ettei heikoimmassa asemassa olevien tilanne muutu mahdottomaksi. Kokonaisveroasteemme on jo nyt niin korkea, että sitä ei enää voi lisätä aiheuttamatta ongelmia sekä kansalaisille että yrityksille. Suo siellä vetelä täällä. Mutta koska perussyy on liian kalliiksi paisunut julkinen sektori laajoine sosiaalipalveluineen on siihen puututtava.
9. Pääomatulot on pidettävä kunnallisverotuksen ulkopuolella. Täysin samaa mieltä.
Koska muutos todennäköisesti vaikuttaisi koko nykyiseen verosysteemiin, jossa pääomatuloista maksetaan valtionveroa ja ansiotuloista kunnallisveroa, sitä ei ole syytä lähteä muuttamaan.
10. Kunnan on ostettava ensisijaisesti palveluita omistamiltaan yhtiöiltä. Jokseenkin eri mieltä.
Kannatan vapaata kilpailua niiden palvelujen osalta, joiden kohdalla se on mahdollista. Mikäli kunnat ostavat vain itseltään palveluja, joita on saatavilla myös vapailta markkinoilta, ei hintojen ja työn laadun oikeellisuutta voida tietää. Mikäli kuntien omat yhtiöt menestyvät tällaisissa kilpailuissa, ei ole mitään syytä ostaa palvelua muualta. Mikäli eivät, on syytä miettiä, miksi kunnan tarjous ei ole menestynyt ja kehittää toimintaa siten, että yhtiö voi tulevissa kilpailutuksissa menestyä.
11. Kuntien pitää osallistua maakuntalentojen rahoittamiseen. Jokseenkin samaa mieltä.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan maakuntalennot ovat raskaasti tappiollisia, eikä niiden käyttöaste ole kovinkaan hyvä. Koska maakuntalentojen ylläpitäminen on ennen muuta maakuntakenttien lähikuntien intresseissä, on oikein, jos ne jossain määrin – maksuosuuteen en ota kantaa – myös osallistuvat liikenteestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtion uuden ajattelun mukaan kuntien on muutenkin osallistuttava entistä enemmän liikenneratkaisuihin, on kyseessä sitten ”tunnin juna” tai saariston uudet liikenneyhteydet.
12. Pienten paikkakuntien työttömille riittää, että tukea tytönhakuun saa etänä. Jokseenkin samaa mieltä.
En tunne asiaa riittävästi, jotta voisin ottaa siihen kantaa. Vastaisin siis neutraalisti, jos se olisi mahdollista. Mutta vastaan nyt sitten myönteisesti, koska maailman kovaa vauhtia digitalisoituessa ajatus tuntuu ihan mahdolliselta. Yhtä hyvin työtön voisi saada tukea etänä, kuin vanhus päivittäisen yhteytensä hyvinvointialueeseen padin välityksellä.
13. Kunnan pitää tarvittaessa pakkolunastaa yksityisiä maa-alueita, jotta se saa tonttimaata rakentamiseen. Täysin eri mieltä.
Lain mukaan pakkolunastus on mahdollista, jos se on välttämätöntä yleisen tarpeen vuoksi. Tonttimaan hankkiminen rakentamista varten ei tätä pykälää täytä. Mikäli kunta haluaa asutusta yksityisen maa-alueille, tulee se tehdä kaavoitussopimuksin tai vapaaehtoisin kaupoin.
14. Kuntien pitää paikata valtion tekemät leikkaukset teattereiden rahoitukseen. Jokseenkin eri mieltä.
On tärkeää, että kunnat mahdollisuuksiensa mukaan tukevat kulttuuria. Muun kulttuuritarjonnan, kuten kirjaston, ohella Kaarinan kaupunki tukee budjettivaroin mm. Kaarina-teatteria. Kunnan kokonaisbudjettiin verrattuna kulttuurimenot ovat kohtuullisen pieniä. Vaikka teatterit valtion leikkausten myötä joutuvat ahtaalle, liiton mukaan jopa noin puolet näyttelijöistä voi joutua etsimään uutta työtä, en pidä oikeana ratkaisuna sitä, että valtion säästöt siirtyisivät rasittamaan kuntataloutta.
15. Kirjastoja pitäisi muuttaa itsepalvelukirjastoiksi, jotta kuntani voi säästää henkilöstön palkkakuluista. Jokseenkin eri mieltä.
Palvelu- ja itsepalvelukirjastot muodostavat toimivan kokonaisuuden, jota kannattaa kehittää. Itsepalvelukirjastot lisäävät joustoa asiakkaiden asiointiin. Palvelukirjastoista saa asiakkaiden kaipaamaa asiantuntevaa palvelua. Molempia malleja kannattaa kehittää monipuolisen palvelun näkökulmasta, joskin samalla voidaan saavuttaa myös taloudellisia säästöjä.
16. Kuntani pitää rahoittaa tapahtumia, jotka lisäävät erilaisten kulttuurien vuorovaikutusta. Jokseenkin samaa mieltä.
Jotta tulijat ja olijat tutustuvat toisiinsa, on osana kotouttamista tärkeää saada kulttuurit kohtaamaan toisensa. Kotouttamiseen ohjattujen määrärahojen puitteissa on varmaankin mahdollista järjestää myös kysymyksen mukaisia tapahtumia.
17. Kotikuntani olisi hyvä osoittaa tukensa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille Pride-liputuksella. Jokseenkin eri mieltä.
Kaarinan vuonna 2023 vahvistetun liputussäännön mukaan Kaarina liputtaa pääsääntöisesti vain Suomen lipulla. Päätöksen mukaan kaupunki ei järjestä yksittäisten teematapahtumien liputusta, joskin nämä voidaan huomioida tapauskohtaisesti muulla tavoin. Pidän ratkaisua oikeana. Mikäli kaupunki ryhtyisi liputtamaan yhden tapahtuman merkeissä, olisi sen periaatteessa suostuttava kaikkien muidenkin tahojen vastaaviin pyyntöihin. Liputussääntöön ja näkemykseeni ei sisälly kannanottoa itse pride-asiaan, sillä kaupunki on kyllä huomioinut pride-viikon muun muassa Kaarina-talon värityksellä.
18. Myös kuntani harvaa asutuilta alueilta pitää päästä palveluiden ääreen julkisella liikenteellä. Täysin samaa mieltä.
Kaarinan julkista liikennettä on pyritty kehittämään niin, että se palvelisi mahdollisimman monia kaupunkilaisia. Ongelmana on ollut se, että, varsinkin harvaan asutuilla seuduilla on kyllä ollut liikennettä, mutta ei matkustajia. Säännöllisen liikenteen järjestäminen vain siksi, että se on olemassa, ei ole taloudellisesti järkevää. Syksyllä 2024 uudistettiin sisäinen liikenne ja silloin lakkautettiin kaikkein vähimmällä käytöllä ollut Kuusiston linja. Samalla jätettiin pohdittavaksi, miten julkinen liikenne voitaisiin järjestää siten, että kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Vielä ei ratkaisua ole löytynyt.
19. Kuntani tulisi välttää avohakkuita omistamillaan metsäalueilla. Täysin samaa mieltä.
Ylipäätään en pidä avohakkuista. Metsäkoneen piipahdus hakkuualueella ”tuhoaa” paitsi metsän, aiheuttaa myös melkoista tuhoa aluskasvillisuudelle. Kaarinassa on metsävarat kartoitettu. Pääosin Kaarinan metsät ovat soveltuvia virkistyskäyttöön, joten avohakkuut eivät meillä ole ajankohtaisia.
20. Kuntaani pitää houkutella lisää teollisuuden työpaikkoja, vaikka siitä olisi haittaa ympäristölle. Jokseenkin eri mieltä.
Koska sekä ympäristö että talous ja työpaikat ovat tärkeitä, on, mahdollisen ristiriitatilanteen syntyessä, jos suinkin mahdollista, mieluummin etsittävä sekä-että, kuin joko-tai ratkaisua. Puhtaan teoreettisesti on vaikea sanoa kummalle kannalle asettuu. Varsinaisesti kantaa voi ottaa vasta konkreettisen tilanteen edessä.
21. Kunnan on asetettava rakentaminen lähiluonnon säilyttämisen edelle. Jokseenkin eri mieltä.
Ei joko tai vaan sekä että. Onnistuneella kaavoituksella voidaan mahdollistaa sekä ympäristöstä huolehtiminen, että talouden ja liike-elämän tarpeet. Kaarina on alueeltaan riittävän suuri, jotta molemmat tarpeet voidaan hyvin huomioida.
22. Kuntani on pyrittävä saavuttamaan hiilineutraalius jo ennen Suomen tavoitevuotta 2035. Jokseenkin samaa mieltä.
Vuoteen 2030 voimassa olevan Kaarinan kunnianhimoisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen kunta, joka saavuttaa 80 %:n päästövähennyksen vuoden 2007 asukaskohtaiseen tasoon verrattuna. Mikäli näissä tavoitteissa onnistutaan, ei ole ollenkaan mahdotonta, että Kaarina voisi saavuttaa hiilineutraalisuuden jo ennen Suomen tavoitevuotta 2035.
23. Maahanmuuttajat vahvistavat kotikuntani elinvoimaa. Jokseenkin eri mieltä
En tunne riittävästi asiaa, voidakseni ottaa siihen kantaa.
24. Kuntani pitää säästää maahanmuuttajien kotouttamisen palveluista. Täysin eri mieltä.
Kun kuntaan on tullut maahanmuuttajia, on oleellista, jotta he voisivat integroitua yhteiskuntaamme, huolehtia siitä, että kotouttaminen hoidetaan kunnolla. Huonon kotouttamisen seurauksena voidaan aiheuttaa vastaavia ongelmia, joista Ruotsi nyt kärsii.
25. Kuntani pitää kieltäytyä vastaanottamasta kiintiöpakolaisia. Täysin eri mieltä.
Kaarinan kaupunki on sitoutunut vastaanottamaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita osana kotouttamisohjelmaansa sekä varmistamaan heidän sujuvan kotoutumisensa ja palvelujen saatavuuden. En näe mitään syytä, miksi tästä globaalin vastuunkannon periaatteesta olisi tulevaisuudessa syytä luopua.
26. Kaarinaan pitää rakentaa uusi uimahalli ilman muiden kuntien yhteistyötä. Jokseenkin eri mieltä.
Kaarinalaiset ovat runsaan puolen vuosisadan ajan saaneet käydä uimassa Kaarinan keskustassa sijaitsevassa uimahallissa. Nyt vanha halli on tulossa tiensä päähän ja keskustelut uuden hallin paikasta ja mahdollisista yhteistyökumppaneista on avattu. Turun kanssa käytyjen neuvottelujen katkettua, on nyt keskustelut yhteisestä hallista avattu Paraisten kanssa. Tämä voisi olla mahdollista, koska myös paraislaiset ovat tottuneet käyttämään Kaarinan nykyistä uimahallia.
27. Kunnan on varmistettava, että Littoistenjärvi säilyy uimakelpoisena lisäämällä järven kunnostamiseen varattuja määrärahoja. Täysin samaa mieltä.
Periaatepäätös lisämäärärahoista Littoistenjärven kunnostamiseen on tehty valtuuston hyväksyttyä ympäristölautakunnan vastauksen asiasta tehtyyn valtuustoaloitteeseen, jonka mukaan se esitti vuosille 2026–2030 merkittävän ja riittävän määrärahan varaamisesta järven hoitotoimenpiteisiin. Tulevan syksyn budjettineuvotteluissa tulee sitten pitää huolta siitä, että määräraha budjettiin myös varataan sekä vuodelle 2026 että suunnitteluvuosille.
28. Kaarinan sisäinen bussiliikenne pitää muuttaa pysyvästi maksuttomaksi. Täysin samaa mieltä.
Föli-sopimuksen mukaan Kaarina saa itse päättää sisäisen joukkoliikenteensä järjestämisestä. Kaarinassa on pitkään ollut esillä ajatus maksuttomasta joukkoliikenteestä. Laskelmien mukaan kustannukset verrattuna Föli-vetoiseen liikenteeseen, jossa joudutaan merkittävällä summalla osallistumaan Fölin hallintokustannuksiin, eivät ole merkittävästi suurempia. Vuodenvaihteessa järjestetty maksuton kokeilu oli varsin onnistunut. Muuttamalla sisäisen bussiliikenteensä pysyvästi maksuttomaksi Kaarina voisi toimia esikuvana muille suomalaisille kaupungeille.
29. Kunnan tulisi tukea lasten harrastamista Turussa käynnistyneen Boostii-harrastetukimallin mukaisesti. Täysin eri mieltä.
Turun yksipuolista päätöstä Boostii-mallin käynnistämiseksi ei naapurikunnissa otettu tyydytyksellä vastaan. Koska nuoret liikkuvat harrasteissaan yli kuntarajojen, joutuvat samassa seurassa harrastavat nyt taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Turun jyrääminen on myös oleellisesti vähentänyt halua yhteistyöhön Turun kanssa. Parasta olisi, kun Turku nopeasti luopuisi huonona koetusta kokeilustaan.
30. Kaarinan tulee vapaaehtoisesti hakea kaksikielisen kunnan asemaa. Jokseenkin eri mieltä.
Aika ajoin on tehty aloite Kaarinan hakeutumisesta vapaaehtoisesti kaksikielisen kunnan asemaan. Aloitetta käsiteltäessä on todettu, että hakeutumisen myötä seuraavat velvollisuudet ovat mahdollisesti saatavia valtionosuuksia suuremmat. Aloitetta viimeksi käsiteltäessä päädyttiin siihen, ettei kaksikielisyyttä haeta, vaan pyritään siihen, että palvelut ilman hakeutumistakin voidaan toteuttaa molemmilla kielillä. Edellisen päätöksen jälkeen mitään oleellisia muutoksia asian suhteen ei ole ilmaantunut, joten katson, että voimme edelleen tuossa päätöksessä pitäytyä.